Koh Phayam on pikkuruinen saari Andamaanien merellä, Etelä-Thaimaassa. Tämä vehreä veijari sijaitsee noin kolmen tunnin laivamatkan päässä Ranongin satamasta. Saaren pituushalkaisija on viisi kilometriä, leveyttä on hieman vähemmän ja saari on pitkälti trooppisen metsän ja kasvillisuuden peittämä.
 |
| Kyllä. |
Saarelaisten elinkeino
koostuu pääasiallisesti turismista, minkä lisäksi
Phayamilla kasvaa cashew-pähkinäpuita ja viidakosta kerätään
kumia kumipuista. Phayamilla ei ole lainkaan autoja, vaan liikkuminen tapahtuu
skoottereilla, traktoreilla ja jalkaisin.
 |
| Koh Phayam on helposti haltuun otettava pieni saari |
Vierailimme tyttöystäväni kanssa Phayamilla joulukuussa 2019.
Vuoden vaihde on Thaimaassa ja myös Phayamilla matkailusesonkia ja
tämä näkyy turistien määrässä, ja jossain määrin palvelujen
hinnoissa. Käsittääkseni off-seasonilla saarella ei juuri
turisteja näy sateisesta ilmastosta johtuen.
Phayamia kuvaillaan blogeissa ja matkajutuissa saareksi, ”joita
Thaimaassa oli 30 vuotta sitten”. Tällä viitataan epämääräisen
haikeasti aikaan, jolloin Ko Phanganin ja Koh Samuin kaltaiset saaret
olivat vielä vähemmän tunnettuja reppumatkailijoiden
kohtaamispaikkoja.
Muita toistuvia luonnehdintoja Koh Phaymille ovatkin juuri
laiskottelu, hippihenkisyys ja seikkailu vähemmän tallatuilla
poluilla.
 |
| Hyvällä tuurilla rannalla saa nauttia ylhäisestä yksinäisyydestä |
En ole vieraillut Thaimaassa kolmeakymmentä vuotta sitten, mutta
nykyisyydessä tällä ”Thaimaa 30-vuotta sitten” -leimalla
tarkoitetaan lähinnä autottomuutta ja sitä, että saarella ei
järjestetä massiivisia Full Moon -partyja. Mikään aikakapseli
menneisyyteen Phayam ei ole. Sähköt toimivat saarella erinomaisesti
ja wifi löytyi jokaisesta kuppilasta ja majapaikasta. Telkkarista
pystyy vahtaamaan eurooppalaista futista, ravintoloista saa
burgereita ja monet paikalliset osasivat tilanteeseen sopivia
suomenkielisiä fraaseja.
Toki Phayamin saarella on myös ei-globalisoitunut, omaleimainen
ilmeensä. Kouriintuntuvimmin se näyttäytyi itselleni saaren
pohjoisosan mustalaiskylässä, jossa pieni merimustalaisten
vähemmistö elelee ilmeisen vaatimattomissa oloissa.
 |
| White Snapper BBQ on herkkua! |
Myös luonto osoittaa Suomen oloihin tottuneelle tehokkaasti oman
paikkansa. Pieniä kuumotuksen hetkiä oli koettavissa, kun
laskuveden aikainen rantapohjan ylitys muuttuikin yhtäkkiä
upottavaksi mutaliejuksi ja vastarannalle pääseminen vaati
melkoista omien hermojen hallintaa ja lukuisia puristuneiden huulien
välistä lausuttuja eisaatanoita.
Ilmeisesti jokaiselta Thaimaan turistisaarelta löytyy vähintään
yksi reggae-baari. Phayamilta niitä löytyy lukuisia.
Kuuluisa hippihenkisyys tuntuikin valitettavasti typistyvän pitkälti
uneliaaseen pilven polttamiseen geneeristen Bob Marley -julisteiden
peittämissä rantakapakoissa. Kannabiksen käyttäminen
luonnollisesti on kiellettyä Phayamilla, mutta helpon oloiselta
huumeiden hankkiminen saarella vaikutti. En luonnollisesti ymmärrä
paikallista kulttuuria juuri lainkaan, mutta mieleeni nousi ajatuksia
siitä, millaista valtaa huumeita omistavat ja myyvät tahot saarella
käyttävät.
Polttamalla rentouttavia hermosavuja Ao Yai -hiekkarannalla auringon
laskiessa Andamaanien mereen saattaa matkailija samalla tukea
paikallista rikollisuutta ja mahdollisesti saarelaisia sortavia
rikollisia rakenteita.
 |
| Sarvinokka! |
Todellinen hippeys on kuitenkin lopulta kokijansa sydämessä. Saaren
pohjoisrannalla sijaitseva Hippie Bar oli itselleni leukoja
loksauttava ilmestys. Puiden varaan pystytetty baari on rakennettu
kymmenen vuoden aikana rannalle ajatuneesta ajopuusta
Phayam tarjoaa myös mahdollisuuden todelliseen elämänrytmin
hidastamiseen. Iso osa saaresta on edelleen varsin vaikeakulkuisen
trooppisen metsän peittämää. Mahtavia sarvinokkia ja muita
paikallisia lintuja liitelee saaren sinisellä taivaalla.
Luonnonvaraisia apinoita voi bongailla pienemmiltä rannoilta ja
sivupolkuja seuraamalla saattaa löytää itsensä hetkeksi rannalta,
jonne ei ole eksynyt ketään muuta turistia. Vaikka sekä saaren
satamasta että rannoilta löytyy yksittäisiä myöhään auki
olevia ravintoloita, niin yleisesti Phayam hiljenee pimeän
laskeuduttua ja nousee taas uuten päivään auringon noustessa.
Luonnollisesti matkailu on suhteessa siihen, mitä siltä odottaa.
Itselleni monet asiat saattavat usein hahmottua vasta näin
jälkikäteen kokemuksia, omia odotuksia ja mielikuvia ihmetellessä.
Käykää siis ottamassa itse selvää.
 |
| Long Beach eli Ao Yai |
Kehumme:
- Mahtavan vehreää luontoa, joka vetää aina sanattomaksi
- Yletöntä luksustelua pikkurahalla ravintoloissa, kaljakippoloissa ja harrastuksissa. Vaikka Thaimaa ei olekaan enää varsinainen kehitysmaa, niin kyllä täällä suomalainen on lottovoittaja
- Hippie baaria, Monkey Beach -rantaa, skootterilla päristelyä
Moitimme:
- Laiskaa pseudo-reggae -meininkiä, mikä tuntuu lähinnä tekosyyltä polttaa pilveä
- Hiekkaa joka kolossa, ikkunatonta bungalowta, joka saa ylioppilaskylän itsemurhayksiön näyttämään presidentinlinnalta ja muita kansainvälisen elämän harmeja Härmän heikille.
- Vittumaisia kulkukoiria, joita sai pelätä pimeällä.ystävällisesti, Mikko K.-
